Aningaasaqarnikkut pissutsit ineriartornerat

Naatsorsueqqissaartarfik qaammatikkaartunik qaammatillu pingasukkaartunik kisitsisitigut paasissutissanik aningaasaqarnikkut ineriartornermut nassuiaatitut atorneqarsinnaasunik saqqummiisarpoq.

Tabelimi ataaniittumi aamma kisitsisaataasivimmi kisitsisit takuneqarsinnaapput 2017-imi kvartalit aappaata tungaanut.

 

Tabeli 1. Kisitsisit tunngaviusut

 

Kisitsisit piviusut

Allannguut pct.-inngorlugu ukiup siuliani kvartaleqataanut sanilliulllugu

 

1. kvt. 2017

2. kvt. 2017

1. kvt. 2017

2. kvt. 2017

Atortussanik niuernermi kaaviiaartitat 1), (Naleqqersuut 2010=100) ......

106,6

116,3

-1,6

-0,1

Kalaallit Nunaannut nassiussat annertussusaat 1), 1.000 m3 ...........

68,4

…

-9,3

…

Kalaallit Nunaannit nassiussat annertussusaat, 1.000 m3 .............

43,9

…

-21,2

…

Aningaaserivinnit atortitsineq 2), mio. kr. ..........................

3.655,0

3.855,0

-2,5

5,5

Aningaaserivinni uninngasuutit, mio. kr. ...........................

6.087,0

6.031,0

9,6

-0,9

Obligationinut akiligassat sinneri 2), mio. kr. ........................

3.239,3

3.262,0

-1,0

0,7

Isertitanit akileraarutit isumannaakkat, mio. kr. ......................

964,0

916,8

16,3

13,5

Eqqussuinermi uppernarsaanermilu akileraarutit, mio. kr. ..............

104,6

…

7,3

…

Eqqussuinermi akileraarutit (angallatit motoorillit pinnagit ), mio. kr. .......

90,1

…

3,9

…

Angallatit motoorillit eqqunerini akileraarutit , mio. kr. .................

14,5

…

34,3

…

Pisortanut akiitsut (ukiup affaanut) 2), mio. kr. ......................

785,4

796,3

-1,7

1,4

Nunatta karsiata akiliisinnaassusia, mio. kr. ........................

1.535,6

1.710,0

17,1

10,7

Sanaartugassanut Iluarsagassanullu aningaasaateqarfiup atuinera, mio. kr. ..........................................................

27,3

…

250,0

…

Nassuiaat: 1) Atugassanik nioqquteqarnikkut kaaviiaartitat nassiussallu annertussusaat ukiup ingerlanera malillugu iluarsineqarput, procentit allannguutaat naqqiinermi kisitsisaalersut malillugit kvartalimut siuliinut naleqqiullugit naatsorsugaapput. Niuertarfeqarnikkut isertitat kaaviiaartitat naleqqersuutaannut allannguut, niuertarfiit kaaviiaartitaannut sunniuteqarsimasinnaavoq. 2) Aningaaserivinnit atortitsinerit aningaaserivimmiititaqarnerillu, obligationitigut akiitsut sinneri taamatullu pisortanut akiitsut procentitigut allannguutaat kvartalimut/ukiup affaanut siulianut naatsorsugaapput.

Najoqqutaq: www.stat.gl/kon

 

Royal Arctic Line-mi nutaamik IT atorlugu suleriaaseqalernerup kinguneranik angallatitsigut nassiussanut paasissutissat suliarineqarsinnaasimanngillat. Periaaseq allannguallatsillugu Sanaartugassanut Iluarsagassanullu aningaasaateqarfiup atuisimanera pillugu paasissutissat suliarineqartalissapput, taamaattumik atuinerup naatsorsornissaa pisinnaasimanngilaq.

Eqqussuinermi akileraarutinut paasissutissanik tamakkiisumik tigusaqartoqarsimanngimmat eqqussuinermi akileraarutit suli naatsorsorneqarsimanngillat.

Naatsorsukkat amigaatigineqartut saqqummiunneqarsinnaanngussapput paasissutissat taakkununnga tunngasut pigineqalerpata.

 

Kisitsisit ilaat aalajangersimasut ukiup ingerlanera malillugu iluarsineqarput, taamaasilluni ineriartornerup nalilernissaa ajornannginnerulerpoq. Kisitsisit nassiussanut tunngasut kisitsisaataasivimmiipput ukiumut agguaqatigiissinneri ilanngullugit.

 

Kisitsisaataasivik

Qulaani tabelimi kisitsisit takutinneqarpoq Naatsorsueqqissaartarfiup Kisitsisaataasivianiipput, naatsorsukkanullu ataasiakkaanut periaatsit nassuiaataat nittartakkami www.stat.gl –imi Aningaasaqarnikkut pissutsinut kisitsisitigut paasissutissanut saqqummersitani nassaarineqarsinnaapput. Annertunerusumik paasisaqarnerorusuttut Anders Blaabjerg oqarasuaammut toqqaannartumut 34 57 81- imut saaffiginnissinnaapput.

PUBLSLUT